Joulun juhlapäivät

Joulun juhlapäivät

Joulukuun vanha nimitys talvikuu oli käytössä vielä 1700-luvulla. Joulujuhlan korostunut merkitys antoi nykyisen nimen. Useimpien eurooppalaiskielten joulukuu pohjautuu latinan decemberiin, joka oli roomalaisten vuoden kymmenes kuukausi (decem=kymmenen).

Adventti

Adventti merkitsee käytännössä joulun odotusaikaa, lähinnä neljää viikkoa ennen joulua. Adventtisunnuntaisin kodeissa sytytetään kynttilöitä. Vertauskuvallisesti ensimmäisenä adventtisunnuntaina sytytetään ensimmäinen kynttilä neljästä, toisena adventtisunnuntaina toinen kynttilä edellisen lisäksi aina näin jatkaen. Kun kaikki neljä kynttilää palavat, on joulun viikko tullut.

Itsenäisyyspäivä 6.12.

Joulukuun 6. päivänä liputetaan itsenäistä Suomea. Itsenäisyyspäivää on vietetty vuodesta 1919 lähtien. Virallinen juhla- ja vapaapäivä siitä tuli vuonna 1929. Itsenäisyyspäivänä 6.12. on tapana sytyttää kaksi kynttilää ikkunoille klo 18–20. Tapa juontaa juurensa vanhaan eurooppalaiseen tapaan sytyttää ikkunalle kynttilä valtakunnallisten merkkitapausten juhlistamiseksi. Tapa myös loi väliaikaisen katuvalaistuksen muuten huonosi valaistuille kaduille.

Suomessa kynttilät ovat valaisseet pimeän vuodenajan juhlia 1700-luvulta alkaen. Kynttilät sytytettiin ikkunoille kuningasperheen merkkipäivinä ja kuninkaallisten vieraillessa maassa. Venäjän vallan aikana kynttilät sytytettiin tsaariperheen kunniaksi.

1800-luvun puolessa välissä aloitettiin Runebergin kunniaksi polttaa kynttilöitä ikkunoilla Runebergin syntymäpäivänä 5.2. Vuosisadan lopulla juhlavalasituksesta muodostui poliittinen kannanotto: Runebergin päivänä ikkunalle sytytetty kynttilä oli samalla protesti venäläistämistä vastaan.

Itsenäisessä Suomessa ikkunakynttiläperinne kiinnittyi uuteen kansalliseen merkkipäivään, itsenäisyyspäivään. Itsenäisyyden liitto ryhtyi ajamaan asiaa 1920-luvun lopulla. Sittemmin kynttilöiden poltto on vakiintunut itsenäisyyspäivän näkyvimmäksi tapaperinteeksi.

Lisää ideoita ja ajatuksia: www.havi.fi

Lucian päivä 13.12.

Kynttiläkruunuinen Lucia tuo 13. päivänä valonsa päiväkoteihin ja kouluihin, vanhainkoteihin ja sairaaloihin sekä erilaisiin hyväntekeväisyystapahtumiin. Pyhä Lucia sai surmansa marttyyrina Syrakusassa Sisiliassa vuonna 300. Lucia sokaistiin ennen kuolemaa, ja siksi häntä pidetään sokeiden suojeluspyhimyksenä.

Tuomaan päivä 21.12.

Joulukuun 21. päivänä "hyvä Tuomas joulun tuopi". Apostoli Tuomas Kaksosen tehtäväksi on tullut tuoda kristikunnalle joulun juhla ja rauha. Kaiken ulkonaisen piti olla valmiina, kun Tuomas saapui. Hämeessä ja Uudellamaalla asia ilmaistiin sanonnalla: ”Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha.” Tuomaan päivän ja joulun välistä aikaa on kutsuttu laajalti pesäpäiviksi. Tähän väliin osuu myös talvipäivänseisaus, jolloin aurinko pysyy kolme päivää pesässään.

Talvipäivänseisaus on 22. päivänä. Talvipäivän seisaus oli jo roomalaisten käyttämässä juliaanisessa kalenterissa 25. joulukuuta. Tätä päivää kutsuttiin nimellä Bruma, lyhin päivä. Germaanit, Gallit ja Britonit viettivät Roomalaiseen tapaan Brumaliaa joulukuun 25. päivänä. Sitä kutsuttiin monilla nimillä, kuten Jiuleis ja Guili. Suurin osa perinteestä oli siis tullut roomalaisten tuomana heidän valloittaessaan Länsi-Euroopan.

Kristikunnan piirissä on joulukuun 25. päivää vietetty Kristuksen syntymäjuhlana 300-luvulta lähtien. Jeesuksen syntymää ei Uuden Testamentin perusteella kuitenkaan voi ajoittaa millekään määräpäivälle. Syntymävuosikin poikkeaa muutamalla vuodella ajanlaskumme nollapisteeksi valitusta Jeesuksen syntymästä. Kirkko halusi joka tapauksessa ajoittaa joulun lähelle talvipäivänseisausta, koska sillä haluttiin korvata vanha roomalainen voittamattoman auringon juhla.

Tapaninpäivä 26.12.

Jouluaaton ja joulupäivän jälkeen, 26. päivänä, on tapaninpäivä, kuoliaaksi kivitetyn marttyyri Stefanuksen muistopäivä, joka on ollut Suomessa erityisesti hevosten ja hevosmiesten päivä.

Vielä muutama sata vuotta sitten joulua vietettiin nelipäiväisenä, ja viimeinen näistä joulun pyhistä on säilynyt mainintana kalenterissa. Joulukuun 28. on yhä viattomien lasten päivä Betlehemin lastenmurhan muistoksi.

Kynttilät ovat perinteinen tapa juhlistaa monia joulun ajan juhlapäiviä, kuten itsenäisyyspäivää.