Tontut

Tontut

Joulutontut eli Nisset ovat skandinaavinen ilmiö. Tanskasta Nisse kulkeutui ensin Norjaan, josta se siirtyi Ruotsiin ja sai vakiintuneen ulkomuodon.

Punanuttuiset tontut tulivat Suomessa tunnetuiksi joulukorttien kautta. Suomessa varhaisimmat joulukortit olivat saksalaisia ja ruotsalaisia. Saksalaisten korttien aiheena oli usein Nikolaus-ukko. Ruotsalaisten joulukorttien tunnetuin aihe oli taiteilija Jenny Nyströmin piirtämä joulutonttu. Nyström kuvitti joulukortteja 1886-1946. Tänä aikana hän antoi joulutontulle sen nykyisen vakiintuneen ulkomuodon.

Tonttujen asema on vaihdellut. Toisten mielestä tontut olivat joulupukin ja joulumuorin lapsia, toisten mielestä vain joulupukin apureita. Joulutonttujen alkuperästä on myös lukuisia eri teorioita. Hauskimmasta päästä on varmaan selitys, johon tarvitaan joulumuori, rautapata ja käpyjä. Joulumuori panee kävyt rautapataan ja sanoo muutaman salasanan. Seuraavana päivänä padasta hyppää tonttulauma. Joulutontut voivat tulla vuoren uumenista, tai syntyä lumihiutaleista tai revontulten ja pohjoistuulen kohtaamisesta tunturin kupeessa. Yksi selitys on se, että joulutontut ovatkin haltijatonttujen jälkeläisiä.

Tonttulegenda

Joulupukki, Joulumuori ja tontut ovat lähtöisin Suomen Lapista, Korvatunturilta. Joulupukin suku on levinnyt ympäri maailmaa - kuulemma avaruuteen saakka.

Tontuilla ei ole napaa eivätkö ne jätä jälkeensä varjoa - tiedätkö miksi? Siksi, koska tontut ovat syntyneet ruusuntuhkasta, unelmakuteesta, naavajauhosta, kuusenkerppusista, rakkaudesta, ilosta ja riemusta!

Tontuilla on aina taskussaan meriheinää ja kipinäkivet tulentekoa varten, jäniksenkäpälä hellimistä ja kivunlievitystä varten, kissan viiksikarva kiusantekoa varten - ja pieni pala saippuaa tietenkin.

Tonttuja on monen kokoisia. Jotkut tontut voivat muuttaa kokoaan aina tilanteeseen sopivaksi. Tarkkailuretkillään nämä tontut kulkevat yleensä huomaamattomasti, pienempinä kuin metsähiiret. Tarvittaessa ne venyvät ihmislapsen kokoisiksi.

Tontun tietää olleen huoneessa, jos sisään tullessaan tuntee olonsa iloiseksi ja haistaa vienon havun, steariinin, neilikan ja siirapin häivähdyksen. Tontut levittävät ympärilleen hyvänolon tunnetta ja kodikkuutta.

Tontut kuulevat kaiken - ihan kaiken! Ja tontut myös näkevät kaiken: niillä on röntgennäkö.

Tonttuja on joka lähtöön. Esittelemme tässä muutaman heistä.

Leipuritonttu

Leipuritonttu laulaa suureen ääneen oopperoita ja heiluttelee valtavaa kaulintaan jauhojen leijaillessa ilmassa. Hän on muhkea muodoiltaan ja omistaa maailman tarkimman tuoksunenän. Hän haistaa kaikki maailman tuoksut - eikä taivaan alta löydy mitään, mitä Korvatunturin Leipuritonttu ei osaisi leipoa!

Postitonttu

Postitonttu on vanha ja romanttinen. Hän toimii laajakatseisesti ja maiskuttaa suutaan hauskasti luetellessaan paikkakuntien nimiä. Postitontulla on myös tapana takoa nyrkkiä pöytään. Ei siksi, että hän olisi vihainen - päinvastoin! Hän on erittäin leppoisa tonttuvanhus. Nyrkin takominen on jäänne vanhanaikaisen leimasinkoneen käytöstä. Nykyisin Postitonttu käyttelee tyytyväisenä uusia, hienoja postituskoneita, joilla posti kulkee kuin ajatus.

Puutarhatonttu

Puutarhatonttu on suloinen, punaposkinen tyttötonttu. Hän ahkeroi ympäri vuoden vihreässä esiliinassaan: kerää siemeniä, istuttaa, kukittaa, kerää ja karsii. Puutarhatonttu paiskii töitä hyräillen ja puhellen taimilleen. Hän tietää kaiken maailman kasvit ja yrtit. Hän tuoksuu laventelille ja ulkoilmalle. Toiset tontut kokoontuvat mielellään hänen luokseen kuuntelemaan tarinoita, joita hän sepittää kasveista ja eläimistä.

Tallitonttu

Tallitonttu on kaikista tontuista vanhin. Hän muistuttaa hieman Joulupukkia: parta on pitkä ja valkoinen ja vaatetus aika lailla Pukin oloinen. Mutta luonteeltaan Tallitonttu on aivan toista maata kuin Joulupukki! Hän on aika vilperi ja tekee usein kepposia ihmisille ja toisille tontuille. Tallitonttu on myös armoton herkkusuu.

Tontuilla ei ole napaa eivätkö ne jätä jälkeensä varjoa - tiedätkö miksi? Siksi, koska tontut ovat syntyneet ruusuntuhkasta, unelmakuteesta, naavajauhosta, kuusenkerppusista, rakkaudesta, ilosta ja riemusta!